sunnuntai 12. toukokuuta 2013

Balilla - myös muutakin kun vain rannalla makoilua.

Päivät paratiisissa hupenevat kovaa tahtia. Enää muutama päivä ja sitten olemmekin jo lentokoneessa matkalla kohti pohjoista. Minun on pitänyt jo pitkään kirjoittaa  muutama sananen siitä, miten olen saanut aikani kulumaan, kun muut tyttötrion jäsenet ovat ahkeroineet Kerobokanin 3V salilla (www.3vkerobokan.com)  Moona ja eritoten Jaana ovat tuntuneet löytäneen täällä uuden vaihteen saliharjoitteluun. Me emme siis ole todellakaan loikoilleet rannalla tai huristelleet skoduilla ympäri saarta. ;)

Ensimmäisten Bali viikkojemme aikana me kaikki kokeilimme muutamaan otteeseen surffausta, mutta meistä viidesta surffikärpäsen sai ainoastaan minä ja Alma. En ole enää pysynyt laskuissa kuinka monta kertaa olen vedessä lillunut laudan kanssa, mutta on se vaan niin kivaa ja ennen kaikkea haastavaa! Se vaan on niin mahtavaa, kun miljoonan kaatumisen ja aalloissa kamppailun jälkeen saa yhden onnistumisen alle! Australialaista host isääni Steveniä lainatakseni olen siis opiskellut näiden neljän ja puolen kuukauden aikana ahkerasti vesitiedettä ja vielä ahkerammin olisi pitänyt sitä harjoitella, jotta voisin sanoa nyt että osaan surffata hyvin :) Mutta tästä se lähtee! Seuraavat matkat suunnitellaankin sitten sen mukaan, että missä on hyvät aallot ;)

Minne sitä sitten mahtuisi ?

Ääää, pysyy pystyssä

Ja ei !:D Myöhemmistä (onneksi paremmista) surffikerroista ei ole enää kuvamateriaalia :)

Surffauksen lisäksi vapaa-aikani on kulunut läheisellä Muay thai salilla (www.dee-muaythai.com)  ja nyt olen lajiin aivan koukussa ! Olin jo pitkään Suomessakin suunnitellut, että osallistuisin thai boksingin alkeiskurssille ja sitten täällä päätin, että haluan tehdä jotain muuta kuin käydä perinteisesti salilla. En ole katunut hetkeäkään päätöstäni. Laji itsessään on hieno ja mitä parasta olen saanut salilta uusia kavereita niin mikäs sen mukavampaa ! Viimeisten viikkojen aikana sain vihdoin myös Moonan ja Alman innostumaan lajista :) Nyt meillä onkin sitten jengi kasassa ;)

Ryhmäkuva treenien jälkeen :)

Camilla tositoimissa :D ja minä taustalla ;)
Ruotsalaisen treenikaverini Camillan ansiosta välillä treeneissä on vaan pakko käydä :D Ryhmäpainostus on joskus hyvästä ;)



Ryhmäkuva viimeisten treenieni jälkeen :D Etualalla trainerit.



Suosittelenkin Dee-Muay Thai- salia ( www.dee-muaythai.com ) kaikille!  Salilla käy niin paikallisia kuin ulkomaalaisiakin. AE:n vaihtarit saavat lisäksi AE:n korttia vilauttaessaan treenikerrat opiskelijahintaan.
Muutama viikonloppu sitten sain houkuteltua tytöt katsomaan Muay thai nationals otteluita, jotka järjestettiin tänä vuonna Balilla. Camilla totesikin, että olimmekin varsinainen blondi mafia ja pistimme silmään muuten niin miesvaltaisesta ja paikallisesta yleisöstä:D


Camillan ja Annan kanssa kisoja seuraamassa :)

Moona, Riikka ja Jaanakin liittyivät kisakatsomoon :) 

Ryhmäpotretti salin kannustusjoukoista ja ottelijoista :) 

Kisat kestivät kolme päivää ja huipentuivat finaaleihin, joihin asti selvisi sentään yksi salin pojista. Tunnelma oli mahtava ja oli todella hieno fiilis olla osana jengiä kannustamassa Dudua. Kaikkien harmiksi Dudu ei voittanut tiukkaa kamppailua, mutta otteli todella hienosti ! Ensi kerralla sitten!


Dudu punaisissa




torstai 9. toukokuuta 2013

Ohi on!

Ohi on, se oli siinä, been there done that ja muut "urakanjälkeiset" sananparret :) Eilen suoritimme viimeiset lopputentit ja illalla saimme todistukset kouraan Denpasarissa vietetyssä BIPAS loppuseremoniassa. Vaihtokevät on nyt opiskelujen puolesta virallisesti taputeltu ja loppupäivät keskitytään ottamaan ilo irti Balista!

Vaihtarit Jutta, Riikka, Alma, Jaana ja Moona

Pak Rajeg pitämässä loppupuhettaan indonesiaksi, ja tällä kertaa jopa ymmärrettiin jotain ;)
Bagus!





perjantai 3. toukokuuta 2013

Toukokuun ensimmäinen viikko

Maanantaina lähti viimeinen kouluviikko käyntiin, enää loppukokeet ensi viikolla ja niin vain vaihtokevät Balilla on opiskelujen puolesta paketissa. Voiko nyt jo todeta, että aika on mennyt niin nopeasti? Tai ehkä ensin nautitaan kahdesta viimeisestä viikosta ja todetaan äskeinen uudestaan lentokentällä :) 

Viikon mittaan bongailimme opiskelukavereiden fb-päivityksiä ja kuvia suomalaisesta vapusta, aika viileää näytti olevan! Täällä ei ollut viileää toukokuun ekana, mutta muutoin vappuun kuuluvat elementit puuttuivat paikotellen. Päätimme kuitenkin juhlistaa vappua balityyliin keskiviikkona ja kokosimme vappumenun suomalaisia herkkuja mukaillen. Perunasalaatti syntyi helposti ja nakkejakin löysimme supermarket Carrefourista. Nachot korvasivat ranskalaiset ja donitsit tuurasivat kunnon vappumunkkeja. Simaa ei tänä vuonna saatu, mutta jokainen korvasi sen omalla juomallaan, Bintang taisi olla suosikki :) 


Torstaina oli myös viimeinen workshop Denpasarissa ja tällä kertaa pääsimme koittamaan miten soi Gamelan-musiikki. Gamelan on indonesialainen lyömäsoittimista ja joskus myös jousi- ja puhallinsoittimista koostuva yhtye, jolla tarkoitetaan myös itse musiikkia, joka soittimista lähtee. Ihan kelpo kappaleen saimme lyömäsoittimilla aikaiseksi. Tunnin pimputtelun jälkeen alkoi soida jo korvissa!


Perjantaina loikoiltiin pitkästä aikaa biitsillä, tai ainakaan itse en edes muista koska olisin viimeksi rannalla maannut. Iltaohjelmaan kuului pitkään toivottu "kokkikurssi" vuokraemäntämme opastamana. Totuus herkullisista ja kotitekoisista indoruoista paljastui, kun saimme ostoslistan kätösiimme. Meidän tuli ostaa mm. instant-nuudeleita ja valmis kakkusekoitus, joten ruoanlaitto ei tuottanut liiaksi haasteita. Me kun olimme kuvitelleet, että pääsisimme harjoittelemaan maustamista ja leipomaan kunnon sokerikakkua. No hauskaa oli ja saimme syödäksemme herkkuja! Mie Goreng vaati lähinnä kasvisten pilkkomista, mutta kevätkääryleiden valmistus oli mielekkäintä. Kakku toteutettiin ilman uunia suuressa kattilassa. Naminami! kotona koitetaan sitten uudestaan ;) 

Apukokki vai apumaistaja?
Näillä aineksilla mentiin




Mie goreng valmiina syötäväksi!
                                      


maanantai 29. huhtikuuta 2013

Seikkailu Itä-Balilla !

Viime viikon torstaina oli minun, Jaanan, Tiinan ja Alman vuoro lähteä seikkailulle kohti Itä-Balia. Moona ja Riikka vuorostansa suuntasivat kohti Kuala Lumpurin kauppakeskuksia. Matkaan lähdimme iltapäivällä, sillä osa meistä (minä ja Alma) osallistuimme Balinese Healing exculle. Excu oli muuten todella mielenkiintoinen ja jopa tälläinen epäilijä kuin minä, alkoi ehkä uskomaan, että jollain ihmisillä sitä vaan on parantavia voimia.

Ensimmäinen etappimme oli Ubud, pieni kaupunki vuoristossa noin tunnin ajomatkan päässä Denpasarista. Löysimme perille erittäin mallikkaasti, sillä aina iloinen Jaanamme sai paikallisen opettajan (joka asui sopivasti Ubudin suunnalla) johdattamaan meidät perille. Noh, olisimmehan löytäneet sinne myös itsekin ;). Iltapäivä Ubudissa sujui mukavasti kaupunki pieniä kauppoja kierrellessä.

Seuraavana aamuna satoi ja ilma toi mieleen koti-Suomen kesän... ;) Onneksi sade kuitenkin pian lakkasi aamupalan jälkeen, jolloin suuntasimme vielä Ubudin marketille ennen kuin jatkoimme matkaa kohti Itä-Balia.
Varpaat paketoitu ja valmiina lähtöön..

Lake Batur

Ubudin jälkeen matkasimme aina vain korkeammalle ja korkeammalle ja pian olimmekin lisänneet reippaasti vaatteita päälle, sillä vuoristossa oli kylmä! Moona ja Riikka olivat näyttäneet meille kartasta heidän kulkemansa reitin ja päätimme yrittää seurata heidän jalanjälkijään. Tosin olimme päättäneet, että me emme kyllä sitten mene sitä samaa tietä vuorta ylös ja alas, jossa he olivat kokeneet kauhunhetkiään. No kuinkas sitten kävikään.. Matkasimme hienoissa maisemissa Batur- järven rantaviivaa pitkin, kun toisella puolella kohosi Mount Kintamanin tulivuori ja kun saavuimme tien päähän vaihtoehtona oli joko kääntyä takaisin päin tai huristella erittäin jyrkkää vuoren rinnettä ylös. Tiedustelimme paikallisiltä, että onko tie vuoristossa varmasti hyvässä kunnossa. "Yes, Yes you go up and then down" and we did! Täytyy sanoa, että luulimme kaikki, että emme selviä vammoitta alas, mutta rystyset valkeina ja kädet krampissa viimein ikuisuudelta tuntuneen ajan jälkeen löysimme itsemme vuoren juurelta. Moona ja Riikka kirjoittivat nähneensä kauniita maisemia, no me emme niitä kyllä nähneet keskittymiseltämme... :)



Mikä ihana tunne olikaan huristella suoraa tietä ja katsella vasemmalta puolelta pilkottavaa merta ja mulkoilla oikealla kohovaa vuoristoa. Saavuimme määräänpäähämme Amediin myöhään iltapäivällä ja majoituimme oikein viihtyisään Mama's Homestayhin. Parasta Homestayssä olivat sen omistajat! Kuinka vilpittömiä ja ihanania he olivatkaan. Muutenkin paikalliset Amedissa olivat todella ystävällisiä ja aitoja. Illalla eksyimme paikalliseen reggae baariin, Panchaan, syömään, jossa saimme alkupalaksi popcornia (maistui muuten todeeellaaa hyvältä :D)! Pancha oli todella viihtyisä paikka ja saimmekin pitää sen pitkään vain itsellämme, sillä kuten muutoinkin muualla kuin Etelä-Balilla, Amed oli jokseenkin autio. Vietimmekin todella mukavan illan biljardia pelaten ja live-bändiä kuunnellen. Onneksi illan edetessä bändillä oli jo muutakin yleisöä kuin vain meidät.

Tytöt Panchassa

Namn popcornia :D

Biljardihai.. :D


Seuraavana päivänä ajoimme Amedista kohti Padangpaita. Maisemat olivat todella upeat! Mutkittelimme rantaviivaa pitkin ohitellen pieniä kalastajakyliä, joissa tuoksui ihan silakkamarkkinoilta! :) Meitä kaikkia vain hymyilytti, sillä olimme niin iloisia siitä, että saimme nähdä niin upeita maisemia ja paikallista elämää. :)

Amed


"silakkamarkkinat"


Meidän mopojengi (Jaana kameran takana)




Pieni kauppa tienvarressa

Onneksi ei ollut enää sadekausi...

Bensaa..



Padangpaihin saavuttuamme söimme lounasta, jonka jälkeen kävimme katsastamassa Blue lagoon beachin, jossa Moona ja Riikka olivat kohdanneet kuuluisan keltaisen käärmeen. No emme uskaltautuneet uimaan lähinnä muutaman matkalaisemme pienien vammojen vuoksi ja jatkoimmekin matkaa kotia kohti...


Blue lagoon

Kiitos tytöt mahtavasta matkaseurasta !

perjantai 26. huhtikuuta 2013

Torstain kulttuuripläjäys

Torstaina lähdettiin excursiolle Balin pyhimmälle temppelille eli Besakih Mother Templeen / Pura Besakih. Balin hindu-uskonnon tärkein, suurin ja pyhin temppelialue sijaitsee itä-Balilla, Agung-vuoren rinteillä. Kiva juttu, että koulun puolesta järjestyi näin mielenkiintoinen excu! Olisimme varmaan joka tapauksessa vierailleet itsenäisesti kyseisessä nähtävyydessä jossain kohtaa vaihtoamme, mutta mikäs sen parempaa kuin mennä isommalla porukalla järjestetysti, kaikilla perinneasut päällä ja jaettu tuska niiden päälläpitämisestä, oli meinaan aika kuumat oltavat. 


Matkaa taittui melkein kaksi tuntia turistibussilla vuoriteitä mutkitellen. Menomatkalla opas kertoi meille hieman enemmän temppelistä ja sen historiasta sekä uskonnosta noin ylipäätänsä. Todella mukaansatempaava ja mielenkiintoinen kertoja! Ajomatka kuluikin mukavasti tarinoita kuunnellen ja samalla uutta oppien. 



Temppelin parkkipaikalle päästyämme meillä oli edessä pieni kipuaminen. Miten puoli kilometriä tuntuikin siinä helteessä niin tuhottoman pitkältä matkalta? Pitkässä, ei-niin-hengittävässä sarongissa sipsuttaminen ja pilvettömältä taivaalta porottava aurinko saivat hien pintaan välittömästi. Ylhäällä meitä odotti kauniit näkymät temppelialueen yli ja hieman pidemmällekin. Opas kertoi koko ajan meille historiasta ja eri alueiden tarkoituksesta. Alue koostui siis 22 temppelistä, jotka jokainen kuuluu eri klaanille. Esimerkiksi oppaamme ja opettajamme menivät rukoilemaan eri alueille. Me pääsimme myös osaksi tätä hienoa tapahtumaa; saimme koulun puolesta uhrauksia, kukkia ja suitsukkeita, joita apuna käyttäen rukoilimme polviltaan heille tärkeää jumalaa. Päällemme pirskautettiin pyhää vettä ja jokainen suoritti rituaalit, jonka jälkeen otsaan ja rintakehään painettiin vielä muutama riisinjyvänen. Kotimatkalla pysähdyimme syömään indonesialaiseen buffet-ravintolaan. Kyllä siinä nälkä oli ehtinyt jo tullakin koko päivän kipuamisesta, joten tosi mukava että koulun puolesta järkättiin vielä tämäkin.





Exculla meni koko armas päivä ja meille tulikin kiire vuokraemäntämme tyttären Ratihn keikalla Denpasariin. Vihdoin saimme sovitettua aikataulut yhteen ja pääsimme kuuntelemaan minkälaisesta bändistä on kyse. Paikan päällä olikin useampi nuori bändiläinen: ilta kului teinien keskellä istuen ja örinämusiikkia kuunnellen. Joukkoon mahtui muutama ihan kelpo yhtye!! Ratihn bändi soitti pari biisiä illan päätteeksi ja hän tuntui olevan ylpeä, kun sai meidät suomalaiset kaverit yleisön joukkoon.