Ihana landladymme Sella organisoi meille päivämatkan Ubudiin, joka on tunnettu taiteesta, temppeleistä ja lukuisista riisiviljelmistä. Sellan luottokuski kaarsi aamulla villamme pihaan ja ensimmäiseksi ajoimme katsomaan balilaista tanssiesitystä. Mieleenpainuva esitys koostui kahdesta alkutanssista ja viidestä osasta. Lavalla nähtiin perinteisiä balilaisia tanssijoita, kuninkaallisia ja jos jonkinmoista hahmoa lohikäärmeestä apinoihin. Esitys kesti tunnin verran ja oli alusta loppuun kreisi :D Muutama vitsi taisi mennä meiltä ohi.. Muu yleisö räkätti ja huusi tanssijoille vastauksia meidän ihmetellessä vieressä. Onneksi nauru tarttuu!
Jatkoimme kuuluisaan Monkey Forestiin. Sisäänpääsylippu maksoi vaivaiset 20 000 rupiaa ja sisääntuloportin vierestä sai ostaa minibanaaneja, joilla voi ruokkia apinoita. Jätimme banaanit väliin, mikä osoittautui hyväksi päätökseksi. Apinat olivat kovasti niiden perään ja olivat turhankin innokkaita ryöväämään ne ihmisten kädestä. Myöskään mitään pikkusälää, esimerkiksi aurinkolaseja, pulloja tai ruokaa, ei kannata jättää apinoiden saatavaksi. Nenäliina taskustani hävisi niin vikkelästi etten ehtinyt edes kääntymään, kun apina jo kipitti se suussaan pakoon. Muutoin apinametsä oli hellyyttävä! Suurin osa apinoista oli kilttejä ja rauhallisia. Varoituksista huolimatta emme nähneet aggressiivisia tai muuten pelottavia apinoita. Kamerat pysyivät kädessä ja niihin tallentui monta kivaa otosta.
Seuraavaksi alkoi matkan pisin osuus Kintamani-vuorelle. Matkan varrella näimme upeita maisemia; vuoria, riisiviljelmiä ja paikallisia keramiikkakojuja. Pysähdyimme syömään näköalaravintolaan vuoren huipulle. Tiesimme etukäteen vuoren kovemmasta hintatasosta, mutta kuskimme suositteli syömistä ylhäällä. Turistityylisestä buffetista löytyi jokaiselle jotakin ja maisemat olivat henkeäsalpaavat.
Vatsat täynnä jatkoimme vielä Tampaksiringiin katsomaan pyhän veden temppeliä. Sisään pääsi 15 000 rupiasta. Sella antoi meille aamulla mukaan sarongit, jotka puimme ennen temppelialueelle astumista. Pyhille alueille ei ole lupa mennä ilman sopivaa asua. Paikan päältä sai vuokrata lantioille sidottavat sarongit, mutta ihana ja ajattelevainen Sella oli tämänkin suunnitellut jo valmiiksi :) Ihmiset kävivät kastautumassa altaissa, joihin virtasi pyhää vettä maanalaisista lähteistä.
Päivä oli huippu ja palaamme varmasti Ubudiin vielä myöhemmin pidemmäksi aikaa. Yksi päivä ei mitenkään riitä alueen näkemiseen ja kokemiseen kokonaisvaltaisesti. Meno poikkesi kaupunkien turistivilinästä; myyjät kojuissaan eivät tuputtaneet tavaroitaan, liikenne oli rauhallista ja ympäristö vehreää. Kuulemamme mukaan Ubudissa myös sataa tavallista enemmän, mutta tänään sää suosi meitä ja saimme nauttia auringosta koko päivän.
Niin huipulta kyllä vaikuttaa teillä siellä! Ja oi, nauttikaa lämmöstä!! sitä kaivattaisiin tännekin!! Ite oon tällä hetkellä vähän ristiriitaisin tuntein. Tänään ensimmäistä iltaa asunnollani täällä Ranskassa.. toisaalta hyvä fiilis että jes, tästä se lähtee. Toisaalta jotenkin niin outo olo. En tunne ketään, mulla ei oo mitään tekemistä, huone tuntuu vieraalta... Noh, kunhan koulu alkaa jne niin eiköhän tää tästä! Terveisiä teille kaikille ja päivitelkää ahkerasti :)
VastaaPoista